Enemmän hyvinvointia vähemmällä rahalla

SOS-Lapsikylän perhekumppanit ryhtyvät tukemaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheitä Vantaalla. Kuusivuotinen ja varhaista tukea antava Lapset SIB -ohjelma toteutetaan sijoittajien varoilla. Parhaimmillaan kaikki voittavat: perheiden hyvinvoinnin kasvaessa sijoittajat nettoavat ja kunnat säästävät.

Perheiden varhaisen tuen palveluita ollaan käynnistämässä Vantaalla uusin keinoin hakemalla vauhtia vaikuttavuussijoittamisesta. Taustalla on kansallinen Lapset SIB -ohjelma, jossa SOS-Lapsikylän lisäksi ovat mukana mm. Vantaan kaupunki, Lastensuojelun Keskusliitto, S-Pankki-konserniin kuuluva FIM ja Sitra.

SIB tulee sanoista Social Impact Bond ja on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto. Lapset SIBissä sijoittajilta kerätään varoja SIB-pääomasijoitusrahastoon varhaista tukea, kuten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, varten.

Voittoa sijoittajat saavat vain siinä tapauksessa, että hyvinvointi kasvaa, perheet voivat paremmin ja lastensuojelun tarve kunnassa vähenee, eli käytännössä kustannuksia säästyy. Tällöin kunta maksaa osan saamistaan säästöistä takaisin sijoittajille. Jos säästöä ei synny, sijoittajat kantavat riskin, ei kunta. Lapset SIB perustuu siihen, että lasten ja nuorten kohdalla ongelmien ennaltaehkäisy on paljon halvempaa kuin esimerkiksi huostaanotot tai syrjäytyminen aikuisena.

Uusi palvelu tulee rikastuttamaan palveluvalikoimaa Vantaalla. Mikäli SIB onnistuu, siitä hyötyvät uusia palveluita saavat lapset ja nuoret sekä säästöjä saavat kunnat sekä sijoittajat.

Perheiden rinnalle perhekumppanit

SOS-Lapsikylä on Vantaan Lapset SIB-ohjelman päätoteuttajakumppani perhekumppanipalvelun kautta. Perhekumppanit tarjoavat perheille tukea oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti etsien perheen kanssa yhdessä heille sopivat auttamismuodot. Tämä tarkoittaa sitä, että joku katsoo perheen tilannetta kokonaisuutena, kuuntelee heitä, kulkee rinnalla ja auttaa käytännön asioissa. Perhekumppanin keskeinen tehtävä on kuunnella ja auttaa perhettä tavoilla, jotka ovat heille tärkeitä.

Lapset SIBissä autetaan Vantaalla perhekumppanipalvelun kautta vähintään 50 perhettä vuodessa viiden vuoden ajan, eli apua saa kaikkiaan 250 perhettä.

Perhekumppanit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Vantaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja neuvoloiden terveydenhoitajia koulutetaan tunnistamaan oikea kohderyhmä ja ohjaamaan heidät perhekumppaneiden tuen piiriin. Perhekumppanitoimintaa täydennetään muilla palveluilla, joita lapsi ja perhe tarvitsevat.

Tässä vaiheessa Vantaalle on palkattu kaksi SOS-Lapsikylän perhekumppania.

”Hankalassa elämäntilanteessa olevaa perhettä auttaa se, että joku henkilö johon perhe luottaa tuntee heidän tilanteensa hyvin, pitää lankoja käsissään ja ohjaa heidät oikeiden palvelujen äärelle”, tietävät perhekumppanit.

Aina perhe ei edes hyödy saamistaan palveluista, jos ne tulevat heidän kannaltaan väärään aikaan. Erään perheen äiti oli uupunut ja kävi terapiassa, muttei kokenut saavansa siitä apua. Kun perheeseen tutustuttiin enemmän, selvisi, että perheen vuotava katto ja velkatilanne piti saada ensin hoidettua, ennen kuin terapiassa päästiin käsittelemään muita uupumusta ja perheessä huolta aiheuttavia asioita.

Tarkasti valittu kohderyhmä

Perhekumppaneiden asiakkaita ovat 3–6-vuotiaiden neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheet. Lapsen oirehdinnan lisäksi ainakin perheen toisella vanhemmalla on haasteita esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi. Vanhemmilta voi usein puuttua keinoja selvitä lasten oireilusta ja auttaa lasta haasteissaan.

Kohderyhmä on valittu tutkimustiedon ja tarkan analyysin pohjalta, josta selvisi, että se edustaa merkittävää osaa lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Jo yhden vuoden viivästyminen oireiden tunnistamisessa nostaa keskimääräistä palvelujen tarvetta, joten kohderyhmään kuuluvien henkilöiden mahdollisimman aikainen tunnistaminen on tärkeää.

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheet käyttävät tilastojen mukaan keskimääräistä enemmän myös muita palveluja. Perhekumppaneiden tavoitteena on saattaa perheet oikean palvelun piiriin oikea-aikaisesti niin, että he kokevat hyötyvänsä saamastaan palvelusta ja käytettyjen palvelujen määrä vähenee.

”Osa perheistä saa jo apua nykyisistä palveluista, mutta palvelut näyttäytyvät osalle sekavana viidakkona, jossa tuki voi tulla liian myöhään”, kertovat perhekumppanit.

Perhekumppanitoiminta on käynnissä jo Varkaudessa, missä sitä on tehty hyvin tuloksin. Sielläkin työskentelee tällä hetkellä kaksi perhekumppania.

Teksti: Tiina Tuominen

Juttu on julkaistu alun perin Uudistuva lastensuojelu -lehdessä 1/2019