Perhekumppani setvii ongelmat ja on läsnä

20.3.2020
Lastensuojelun tekijät

SOS-Lapsikylän perhekumppanipalvelu on suunnattu perheille, joille on haastavaa löytää sopivaa palveluiden kokonaisuutta. Perhekumppanit toimivat tällä hetkellä Varkaudessa, Vantaalla, Helsingissä, Lohjalla ja Kemiönsaaressa. Lisäksi SOS-Lapsikylällä perheitä verkossa auttava e-perhekumppani.

Perhekumppanin tavoitteena on löytää perheen ongelmien juurisyyt. Usein perheenjäsenet saavat palveluita monilta eri tahoilta, mutta kenelläkään perheen kanssa työskentelevällä ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta. Perhekumppanipalvelu aloitti toimintansa Varkaudessa vuonna 2016. Asiakkaana on perheitä, jotka olivat saaneet paljon tukea, mutta mikään ei ollut tuntunut auttavan. Perhekumppani kuuntelee perheen huolia ja etsii ratkaisuja niihin yhdessä perheenjäsenten kanssa. 

Yhteiskehityksen tulos 

Varkaudessa perhekumppaneiden asiakasperheet ohjataan palvelun piiriin keskitetyn resurssienohjauksen kautta. Keskitetty resurssienohjaus on toimintamalli, joka kokoaa yhteen kaupungin lapsi- ja perhepalveluiden resurssit. SOS-Lapsikylä ja Varkauden kaupunki ovat kehittäneet toimintamallin osana SOS-kumppanuutta. 

Perhekumppanimalli syntyi niin ikään Varkauden ja SOS-Lapsikylän yhteisenä kehitystyönä. Kunta hyötyy palvelusta, kun perhe saa vihdoin vaikuttavan palvelukokonaisuuden eikä ongelmien vyyhti syvene. Tavoitteena on ehkäistä kalliimpien ja kokonaisvaltaisempien palveluiden tarvetta tulevaisuudessa. 

Luotettava sillanrakentaja 

Varkaudessa työskentelee tällä hetkellä kaksi perhekumppania, jotka ovat auttaneet yhteensä 40 perhettä. Toinen perhekumppaneista on Elisa Kettunen

”Meiltä apua saavat perheet kokevat usein, etteivät he tule kuulluiksi palvelujärjestelmässämme. Osa vanhemmista on uupuneita, eivätkä he enää jaksa hakea apua. Talousvaikeudet ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Monessa perheessä on myös erityislapsia ja noin puolessa on yksinhuoltajavanhempia. Osalla perheistä saattaa olla myös lastensuojelun asiakkuus”, Kettunen toteaa. 

Kettunen kuvailee työtään sanalla sillanrakentaja. 

”Olemme paljon perheiden kotona. Osallistumme perheiden toiveesta erilaisiin palavereihin kouluilla, sosiaalitoimistossa, terveyspalveluissa, päivähoidossa tai missä meitä ikinä tarvitaankaan. Selvitämme monia asioita myös puhelimitse ja konsultoimme eri auttajatahoja. Voimme työskennellä myös iltaisin tai viikonloppuisin, jos perhe sitä tarvitsee”, Kettunen kertoo. 

Apua sijoittajien tuella 

Vantaalla perhekumppanipalvelu käynnistyi helmikuussa 2019. Palvelun rahoittaa kansallinen Lapset SIB -ohjelma. Mukana ohjelmassa ovat SOS-Lapsikylän lisäksi muun muassa Vantaan kaupunki, Lastensuojelun Keskusliitto, S-Pankki-konserniin kuuluva FIM sekä Sitra. 

SIB tulee sanoista Social Impact Bond ja on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto. Lapset SIBissä sijoittajilta kerätään varoja SIB-pääomasijoitusrahastoon varhaista tukea, kuten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, varten. Voittoa sijoittajat saavat vain siinä tapauksessa, että hyvinvointi kasvaa, perheet voivat paremmin ja lastensuojelun tarve kunnassa vähenee, eli käytännössä kustannuksia säästyy. Tällöin kunta maksaa osan saamistaan säästöistä takaisin sijoittajille. Jos säästöä ei synny, sijoittajat kantavat riskin. Hyöty perustuu siihen, että lasten ja nuorten kohdalla ongelmien ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin huostaanotto tai syrjäytyminen aikuisena. 

Vantaalla autettavana kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevien 3–6-vuotiaiden lasten perheet. Lisäksi ainakin toisella perheen vanhemmista voi olla omia haasteita, kuten sairaus tai työttömyyttä. Lastensuojelun asiakkuutta perheessä ei kuitenkaan voi olla. 

Perheiden ehdoilla 

”Perhekumppani tekee sitä, mitä perheet pyytävät”, hymyilee Vantaalla perhekumppanina toimiva Sivi Rajavaara ja jatkaa: ”Perheiden haasteet liittyvät yleensä vanhemman huoleen lapsesta ja siihen, ettei perhe ole kokenut saaneensa tarvitsemaansa tukea tai saadulla palvelulla ei ole ollut toivottua vaikutusta perheen tilanteeseen. Lisäksi jo olemassa olevien palveluiden koordinointi vaatii perheiltä voimavaroja. Toisaalta perheillä ei ole aina tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja.” 

Rajavaara aloitti työnsä helmikuussa 2019. Hänen työpäivänsä vaihtelevat paljon, sillä tapaamiset sovitaan perheiden ehdoilla. Perheiden tapaamiset saattavat toisinaan kestää useita tunteja ja lisäksi Rajavaara tekee yhteistyötä muiden perhettä auttavien tahojen kanssa. 

”Kun olen tapaamassa koko perhettä vaikkapa heidän kotonaan, olen siinä hetkessä kiinteästi läsnä heidän arjessaan”, Rajavaara summaa. 

Rajavaara tapaa perheitä erilaisilla kokoonpanoilla. 

”Lasten kanssa olen keskustellut esimerkiksi siitä, millaista käyttäytymistä missäkin tilanteessa odotetaan. Vanhempien omilla tapaamisilla puolestaan jutellaan erilaisista tavoista toimia arjessa vanhempana, parisuhdeasioista, lapsista ja perhe-elämästä yleensä. Vanhemmista tuntuu usein, että heiltä odotetaan todella paljon. Tämä saattaa kuormittaa heitä, etenkin SIB-ohjelman perheissä, joissa on erityislapsia ja vanhemmat tekevät jo paljon lapsen ja perheen eteen.” 

Rajavaara kertoo saaneensa perheiltä positiivista palautetta. 

”Perheet ovat olleet kiitollisia saamastaan tuesta, ajasta ja kohtaamisista. Ihan jo se, että joku sanoo vanhemmille, että he pärjäävät ja ovat hyviä vanhempia, on ollut tärkeää. Unohtamatta tietenkään sitä, että lapsi on hyvä ja rakas juuri sellaisena kuin on.” 

Teksti: Matleena Merta 
Kuvat: Colorbox ja Elise Liikala 


Perhekumppanipalvelu 

• Auttaa perheitä, joille sopivan palvelukokonaisuuden löytäminen on haastavaa. 

• Toimii Varkaudessa, Vantaalla, Helsingissä, Lohjalla ja Kemiönsaaressa. E-perhekumppani auttaa perheitä verkossa. 

• Tradeka mahdollistaa kahden kokopäiväisen perhekumppanin työskentelyn Varkaudessa. Vantaalla, Kemiönsaaressa ja Lohjalla perhekumppanipalvelu rahoitetaan Lapset SIB -vaikuttavuusinvestointiohjelmalla. Helsingissä Perhekumppani on osa Perheen mukana -palvelua. 


Todistetusti vaikuttavaa työtä 

Perhekumppanipalvelun vaikuttavuutta mitataan keräämällä tietoa perheiltä itseltään esimerkiksi sähköisillä kyselylomakkeilla. Lisäksi tietoa kertyy kunnilta. 

SOS-Lapsikylä kerää tiedon eri lähteistä, jonka jälkeen se syötetään järjestelmään. Asiakastiedot on anonymisoitu, jotta tietosuoja säilyy. Järjestelmän kautta voidaan tarkastella perhekumppanipalvelun tuottamia tuloksia eri asiakasryhmien kohdalla. 

Tiedonkeruun tavoitteena on paitsi näyttää palvelun vaikuttavuus tilastollisesti, myös löytää ongelmakohtia. Jos tietyllä asiakasryhmällä näyttää menevän huonosti, voidaan pohtia syitä tähän sekä keinoja tilanteen parantamiseksi. 

Yksi Perhekumppani-palvelun vaikuttavuuden mittaamisen keinoista on koetun hyvinvoinnin kysely vanhemmille. Kyselyn tulokset päivittyvät SOS-Lapsikylän käyttämään palveluun automaattisesti. 

Varkauden asiakasperheille tehdystä kyselystä näkyy, että asiakkaat kokivat hyvinvointinsa parantuneen selvästi palvelun lopussa. Asiakkaat saivat arvioida hyvinvointiaan asteikolla 0–5. Siinä missä asiakkaat antoivat erilaisille hyvinvointiaan koskeville väittämille palvelun alussa keskimäärin arvosanoja 2–3 välillä, olivat arvosanat nousseet lähes kaikkien väittämien kohdalla arvosanan 4 tuntumaan palvelun lopussa. 

Perhekumppani auttaa silloin kun perhe saa jo tukea monelta taholta, mutta mikään ei tunnu auttavan.

”Mikään muu taho ei ole saanut aikaan yhtä suurta muutosta” 

Kymmenet perheet ovat saaneet apua perhekumppaneilta. 

”Minun ja  poikani elämä muuttui yllättäen mieheni kuoltua traagisesti. Mieheni kuoleman jälkeen jäin käytännössä täysin yksin, sillä omat sukulaiseni asuvat kaukana. Mieheni sukulaisista vain hänen äitinsä pystyi välillä auttamaan meitä. Alussa luonamme kävi perhetyöntekijä. Ala-asteella oleva poikani saa hoitoa muun muassa käyttäytymisen haasteiden vuoksi. Pojallani on ollut myös vaikeuksia löytää itselleen sopivaa harrastusta, sillä hänellä on huono itsetunto ja lisäksi hän usein kyseenalaistaa auktoriteetit. 

Kun minulle ehdotettiin perhekumppania, ensin ajattelin, että taas yksi vieras työntekijä lisää.  Sosiaalityöntekijämme ovat vaihtuneet tiuhaan, mikä on ihmisiin helposti kiintyvälle ja muutokset raskaasti ottavalle pojalleni erityisen vaikeaa. Sosiaalityöntekijä sai minut kuitenkin suostumaan siihen, että kokeilisimme, miten yhteistyö sujuu. 

Luottamus SOS-Lapsikylän perhekumppaniin syntyi heti ensitapaamisella. Hän oli niin rauhallinen. Perhekumppanillamme on sekä tietoa että taitoa, mutta myös halua auttaa. Tunsin kuin taakka olisi otettu pois harteiltani. Vihdoinkin minulla oli joku, johon saatoin luottaa. 

Nyt perhekumppanin rooli on arjessani pienentynyt, mutta hän on yhä mukana esimerkiksi monialapalavereissa, jossa eri ammattilaiset lääkäristä sosiaalityöntekijään pohtivat yhdessä poikani tilannetta. Saatan myös välillä vaihtaa hänen kanssaan kuulumisia samaan tapaan kuin juttelisin ystävän kanssa. 

Mielestäni parasta perhekumppanissa on ollut se, ettei hän vain tee asioita toisen puolesta, vaan antaa myös välineitä selvittää niitä itse. Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, kuinka suureksi avuksi perhekumppani voi vaikeassa tilanteessa olevalle olla.” 

Perhekumppanilta apua saanut yksinhuoltajäiti 


”Olen kärsinyt  kroonisesta kivusta yli 20 vuotta. Selkäni on leikattu yli 30 kertaa. Liikkuminen on minulle vaikeaa ja jatkuva paperiralli viranomaisten kanssa vei voimani. Olen monesti saanut pettyä siihen, että asiat eivät etene. 

Kerran lääkärin vastaanotolla puuskahdin kirosanojen kera, etten jaksa enää. Avautumiseni sai lääkärin huolestumaan ja hän otti yhteyttä sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimen työntekijä kysyi minulta, voisiko SOS-Lapsikylän perhekumppani tulla tapaamaan minua ja 11-vuotiasta poikaani. Meillä oli alusta lähtien luonteva keskusteluyhteys. Tunsin, että perhekumppani ymmärsi minua ja saatoin luottaa häneen. Aluksi tapasimme viikoittain ja viestittelimme tiiviisti. 

Perhekumppani alkoi heti määrätietoisesti selvittää asioita. Hän otti yhteyttä vammaispalveluihin, jotta saisin lisätunteja henkilökohtaisen avustajan palveluun. Aiemmin luonani kävi henkilökohtainen avustaja neljän tunnin verran viikossa, mutta se ei riittänyt kaikkien asioiden hoitamiseen. Perhekumppanin ansiosta avuntarpeeni ymmärrettiin ja nyt saan henkilökohtaista apua kymmenen tuntia viikossa. 

Erot, velkasaneeraus ja kalliit lääkkeet ovat tuoneet mukanaan myös rahahuolia. Minulla on omakotitalo, jonka lämmittäminen on talvella kallista. Perhekumppani auttoi minua hakemaan seurakunnalta polttopuita ja öljyä talon lämmittämiseksi. 

Perhekumppanin kanssa laitoimme uudelleen hakemuksen suuremmasta hoitotuesta Kelaan ja odotamme nyt tuloksia. Hän on ollut mukanani ensiavussa ja lääkärin vastaanotolla, joissa minulla on ollut haasteita tulla ymmärretyksi. Perhekumppanin mukanaololla ja tuella on suuri merkitys minulle. 

Mikään muu auttajataho ei ole saanut yhtä suurta muutosta aikaan elämässäni. Olen hänelle valtavan kiitollinen.” 

Perhekumppanin asiakas, yksinhuoltajaisä 

Perhekumppaneilta apua saaneiden perheiden henkilöllisyys on salattu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.