Netissä chattaaminen voi olla parasta tukea

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kunnat ja julkisen sektorin hoitoyksiköt ovat koronaepidemian seurauksena siirtyneet nettiin tekemään kohtaamistyötä. Nopeassa ajassa perustettiin monta virtuaalista kanavaa korvaamaan kasvokkaisen kohtaamisen puuttumista, tarjoamaan palveluohjausta sekä antamaan psykososiaalista tukea avun tarvitsijoille.

Digitalisaatioon pakotettiin uusien olosuhteiden vaatimuksesta sen sijaan, että olisi ensin tutkittu, kuinka suuri osa kohtaamistyöstä kannattaa tehdä virtuaalisesti, eli millä tavalla kohderyhmät itse kokevat tarvitsevansa ja osaavat hyödyntää virtuaalista tukea. Netissä tehtävää kohtaamistyötä koskevat kuitenkin samat tarvelähtöisyyden ja vaikuttavuuden edellytykset kuin muutakin sosiaalialaa.

Merkityksellisyys ja vaikuttavuus tärkeintä

Kansalaistoiminnassa yhteiskehittäminen on ollut pitkään tärkeä arvo ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta taas merkityksellisen työn mittari. Kun toiminnan vaikutuksia seurataan, järjestöjen ammattilaiset, kansalaiset ja rahoittajat voivat vakuuttua työn kannattavuudesta.

Vapaaehtoisille on yhtä tärkeää kuin rahoittajille, että heidän tekemällään työllään on väliä. Kasvokkaisessa kohtaamisessa syntyy intuitiivinen tunne työn merkityksellisyydestä, koska ihmisten välinen läsnäolo ja vuorovaikutus tuntuvat luonnostaan voimakkaalta. Tekstipohjaisessa nettikeskustelussa taas jää tunne, että jotain jää puuttumaan. Joskus jopa ajatellaan, että näytöllä olevan tekstin sisällöllä ei ole mitään väliä.

Yhteiskehittäminen ja osallistaminen vie parhaaseen lopputulokseen

SOS-Lapsikylän vertaismentorointimalliin perustuvan Ylitse MentorAppin tarve tutkittiin 20:ssa työpajassa ja 46:n sijaishuollosta itsenäistyneen nuoren palautteen avulla. Prosessi oli yhteiskehittämisen taidonnäyte, koska harvoin sosiaalialan palvelujen kehittämistyössä osallistetaan yhtä vahvasti loppukäyttäjiä eli tuen ja avun saajia. Se on yleensä vaikeaa, koska tutkimuksista huolimatta emme usein tiedä, mikä toimii parhaiten muuttuvassa ajassa ja maailmassa. Voimme kuitenkin ottaa mallia hyvistä käytännöistä ja arvoista.

Työpajoissa päädyttiin lopputulokseen, että vaikuttavinta ja tehokkainta tukea sijaishuollosta itsenäistyville nuorille aikuisille on chattaaminen vertaismentoreiden kanssa kännykkäsovelluksen avulla. Lopputulokseen oli työpajojen perusteella monta syytä, mutta tulos on aito. Mikään muu tapa ei olisi ratkaissut niitä avun antamisen ja saamisen ongelmia, joita työpajoissa havaittiin.

Ylitse-hankkeen tarpeen tutkimisen tavan voi kuka tahansa omaksua, mutta pitkälle päästään, kun kaikissa uusissa nettipalveluissa noudatetaan yhteiskehittämisen tärkeimpiä periaatteita:

1. Selvitä aina toiminnan tarve myös kohderyhmältä itseltään.
2. Rakenna palvelu aina myös kohderyhmän kanssa.
3. Kysy säännöllisesti palautetta kohderyhmältä useammalla kuin yhdellä tavalla.