Rauha eheytyä takaisin kotiin tai perhehoitoon

Tilanteessa, jossa laitoshoidon epäkohdista on puhuttu lähes yhdenjaksoisesti vuodesta 2019 alkaen, SOS-Lapsikylä otti haasteen vastaan ja päätti perustaa kaksi erityistason yksikköä. Jo avattu erityislastenkoti Rauha sijaitsee Espoossa.

”Lapsen tehtävänä ei ole sopia järjestettävään palveluun, vaan palvelun on vastattava lapsen tarpeisiin”

Tuettu perhehoito on ollut ensisijainen sijaishuollon järjestämisen tapa kymmenisen vuotta. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon kuitenkin vain, kun se on sijoitettavan lapsen yksilöllisesti arvioidun edun mukaista. Lapsen edun arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista, eikä ratkaisua voida koskaan tehdä yksinomaan lapsen iän perusteella. Perhehoidon on vastattava lapsen huostaanoton syistä johtuviin lapsen kehityksellisiin haasteisiin, iän ja kehitystason mukaisten tarpeiden lisäksi. Monilla sijoitettavilla lapsilla on myös ominaisuuksistaan, esimerkiksi neuropsykologisista oireista, johtuvia erityistarpeita.

”Perhehoito ei kaikissa tilanteissa ole pienenkään lapsen edun mukainen ratkaisu. SOS-Lapsikylässä on vahvasti tiedostettu, ettei perhehoito vastaa huonokuntoisempien lasten tarpeisiin riittävällä tavalla. Lapsen tehtävänä ei ole sopia järjestettävään palveluun, vaan palvelun on vastattava lapsen tarpeisiin”, SOS-Lapsikylän lapsioikeuslakimies Mirjam Araneva sanoo.

Erityislastenkoti Rauha on tarkoitettu näille 3–12-vuotiaille lapsille. Rauha tarjoaa lapselle kodin ja aikuisjohtoisen, turvallisen ja eheyttävän arjen, jonka puitteissa lapsen eheytyminen ja kuntoutuminen tulevat mahdollisiksi.

Rauhan lasta kuntouttavan ja eheyttävän työskentelyn ensisijaisena tavoitteena on lapsen palaaminen takaisin vanhempien luokse, jos perheen jälleenyhdistämisen on lapsen edun mukainen ratkaisu.

Jotta perheen jälleenyhdistäminen olisi mahdollista, lapsen verkosto on tärkeä osa lapsen kuntoutusta. Verkoston kanssa työskennellään monipuolisesti yhteisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Kaikissa tilanteissa lapsen kotiin palaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin Rauhan kuntouttavan työskentelyn painopiste on siinä, että lapsi voitaisiin sijoittaa tuettuun perhehoitoon. Tavoitteena on eheyttää ja kuntouttaa lapsi laitosyksikön ammatillisessa kasvuympäristössä siten, että perhehoidossa voidaan vastata lapsen tarpeisiin ilman riskiä sijaishuoltopaikan muuttamista. Tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä turvata lapsen mahdollisuus kasvaa perheessä, kodinomaisessa kasvuympäristössä.   

Lapsen oikeudet ja henkilöstön osaaminen keskiössä

SOS-Lapsikylän työn peruskivi on lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien komitean linjausten mukaisesti sijaishuollossa olevat lapset ovat haavoittuvassa asemassa oleva lapsiryhmä, joka on altis monenlaiselle kaltoinkohtelulle.

”SOS-Lapsikylässä on seurattu herkällä korvalla julkisuudessa käytyä keskustelua lasten perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta laitoksissa. Suhtaudumme asiaan vakavasti ja tiedostamme vastuumme. Lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla”, Mirjam Araneva painottaa.

Jotta lapsen perus- ja ihmisoikeudet voidaan ottaa huomioon, on ne tunnettava ja myös tunnistettava laitoksen arjessa. Lisäksi on hyväksyttävä ajatus siitä, että lapselle kuuluvat kaikki samat perus- ja ihmisoikeudet kuin aikuisille.

”Olemme SOS-Lapsikylän uusien laitosten kohdalla hyvässä tilanteessa siksi, että vääriä toimintakulttuureja ei ole päässyt syntymään. Sen, että vääriä lapsen perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavia käytäntöjä ei pääse syntymään, varmistamme monipuolisella henkilöstön perehdytys- ja täydennyskoulutuksella – lainsäädäntöä unohtamatta”, Araneva kuvaa laitosten henkilöstön kouluttamista.

Lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on ollut jo pidemmän aikaa yksi SOS-Lapsikylän tärkeimmistä arvoista.

”Lapsen osallisuus – lapsen äänen ja kokemusten huomioonottaminen – on yksi keskeisimmistä keinoista, joilla voimme lasta suojella. Erityisen tärkeää lapsen osallisuuden toteutuminen on sijaishuollossa. Tähän – kuten myös muiden lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen – aiomme panostaa työskentelyssä. Haluamme, että SOS-Lapsikylän erityisen tason laitokseen sijoitetuille lapsille jää kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, koska uskomme sen olevan avain hyvään tulevaisuuteen”, Mirjam Araneva korostaa.

Haluatko lisätietoja uudesta erityislastenkoti Rauhasta?

Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Pertti Luoma, erityislastenkoti Rauhan johtaja
044 491 4252
pertti.luoma@sos-lapsikyla.fi