”Jälkihuolto on meidän oikeutemme”

SOS-Kehittäjänuoret kertovat, mitä on jälkihuolto, mitä kehitettävää siinä heidän mielestään on ja mikä siinä on parasta!

Mikä jälkihuolto?

Meillä SOS-Kehittäjänuorissa on jäseniä aina kuudesluokkalaisista parikymppisiin. Meistä vanhimmista monet ovat jälkihuollon asiakkaita. Jälkihuollosta huostaanotettu nuori saa tukea itsenäistymiseen, usein juuri siinä kohtaa, kun nuori muuttaa ensimmäiseen omaan kotiin. On hienoa, miten monipuolista tukea jälkihuollosta saa!

Hyvää jälkihuollossa on erityisesti se, että tukea saa juuri niihin asioihin, mihin kukin tukea tarvitsee. Konkreettinen tuki voi olla vaikka Kela -hakemusten täyttämistä yhdessä työntekijän kanssa. Moni meistä on kantanut jälkihuollon ohjaajan kanssa IKEAsta tavaroita ensimmäiseen omaan kotiin ja sisustanut yhdessä hänen kanssaan. Mukavaa on myös yhteiset kokkailuhetket ja se, että oman työntekijän kanssa voi jutella ihan mistä vain!

On todella tärkeää myös se, että saamme rahallista tukea, kuten kodin välttämättömiin hankintoihin. Hyvä etu opiskelevalle jälkihuollon nuorelle on myös se, ettei opintolainaa välttämättä velvoiteta nostamaan, vaan rahallista tukea elämiseen saa harkinnanvaraisesti. 

Mitä jälkihuollossa pitäisi kehittää?

Kokemuksemme mukaan jälkihuollossa olevat nuoret haluavat äkkiä pois palvelusta. Osa nuorista ei halua ollenkaan ottaa vastaan jälkihuoltoa. Nuoret voivat kokea, että kun he täyttävät 18 vuotta ja saavat päättää kokonaan itse omista asioistaan, he eivät halua enää olla lastensuojelun asiakkaita. Lastensuojelun ja jälkihuollon asiakkuus leimaa ja tästä leimasta halutaan nopeasti eroon. Lastensuojelun asiakkuuteen liittyy myös häpeän tunne ja siitäkin halutaan nopeasti eroon. Nuorella voi olla myös huonoja kokemuksia lastensuojelusta ja ei siksi halua ottaa jälkihuollon tukea vastaan. Nuori ei usko, että jälkihuollosta olisi hänelle mitään hyötyä.

Tässä olisi kehitettävää – miten saataisiin lisättyä nuorille tietoa jo hyvissä ajoin ennen jälkihuollon alkamista, että mistä oikeastaan onkaan kysymys? Moni nuori ei tiedä juurikaan, mitä jälkihuolto tarkoittaa ja onhan se sananakin aika tylyn kuuloinen – voisiko se olla mieluummin vaikka aikuistumisen tukea?

Toivomme, että jälkihuoltoon panostettaisiin tarpeeksi ja tarjottaisiin entistä enemmän yksilöllistä tukea nuorille. Jälkihuollon työntekijöiden resurssien riittävyyteen pitäisi satsata kunnolla ja työntekijöitä pitäisi kouluttaa jatkuvasti. Meidän mielestämme on tärkeää, että jälkihuollon työntekijöiltä löytyy motivaatiota tehdä tätä työtä. Vuorovaikutusta helpottaa, kun jälkihuollon työntekijät ovat helposti lähestyttäviä ja aitoja.

Kaikki huostaan otetut lapset ja nuoret saavat itsenäistymisvaroja itsenäistymistilille koko sijoituksen ajan. Näin ainakin käsittääksemme pitäisi tapahtua. Itsenäistymisvarat jakautuvat eri tavoin eri nuorille, ja niiden kanssa nuorilla on ollut haasteita. Kertyneitä itsenäistymisvaroja verrataan nuorten kesken ja verratessa olemme huomanneet, että vaikka sijoitus olisi kestänyt yhtä pitkään, on itsenäistymisvarojen määrissä eroja. Nuorille ei ole selitetty kunnolla, että miten ne kertyvät ja miksi toiselle niitä on kertynyt enemmän ja toiselle vähemmän.  Kunnilla on erilaisia käytäntöjä itsenäistymisvarojen suhteen ja kunnat voivat harkita taloudellista tukea myöntäessään, että mitä maksetaan itsenäistymisvaroista ja mikä on muuta kunnan myöntämää taloudellista tukea. Turhauttavaa on kuulla, että joskus nuorelle ei olekaan kertynyt itsenäistymisvaroja, sillä jostain paperista on jäänyt allekirjoitus uupumaan tms. Tämä on nuorten oikeustajulle outo juttu – miten niin ei ole kertynyt – voiko niitä saada jälkikäteen? Nuoret ovat yrittäneet tällaisissa tilanteissa saada itsenäistyttyään varoja takautuvasti kunnilta ja aina se ei ole onnistunut.

Itsenäistymisvarojen käytöstä tulisi tehdä nuoren kanssa suunnitelma, käytännössä näin ei tietääksemme kuitenkaan aina ole. Nuorten tietoisuutta itsenäistymisvarojen kertymisestä tulisi lisätä, harva nuori tietää, että voi pyytää selvitystä varojen kertymisestä myös jo sijoituksen aikana. Turhautumista ja epätietoisuutta vähentäisi se, että hyvissä ajoin sosiaalityöntekijän kanssa tehdään suunnitelma varojen käytöstä sekä päivitetään suunnitelmaa sitä mukaan, kun nuoren suunnitelman muuttuvat. Niinhän ne tuppaavat muuttumaan – se on osa nuoruutta. 

Mikä on parasta jälkihuollossa?

Jotkut nuoret jättävät jälkihuollon palvelun tosiaan hyvinkin pian itsenäistyttyään sijaishuoltopaikasta ja saattavat sitten myöhemmin hakea asiakkuutta uudelleen. Se, että asiakkaaksi voi palata – eli joustavuus on todella hyvä asia. Nuoren elämässä voi tulla yllätyksiä ja tukea tarvitseekin enemmän.

Yksilöllisyys – se on ehdottomasti parasta jälkihuollossa. Jokaiselle nuorelle tarjotaan juuri sitä tukea, mitä hän tarvitsee. Olemme myös todella iloisia siitä, että jälkihuollon ikärajaa nostettiin ja nykyään voi saada jälkihuollon palveluita aina 25-vuotiaaksi asti!

Blogin ovat kirjoittaneet kaksi jälkihuollossa olevaa SOS-Kehittäjänuorta

Lue lisää SOS-Kehittäjänuorten toiminnasta.

Kuuntele myös SOScast-jakso, jossa Joonatan ja Eetu kertovat jälkihuollosta.

Lisätietoa jälkihuollosta:

THL: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

SOS-Lapsikylän jälkihuollon palvelut