Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja ihmissuhteisiin perhehoidossa

Johtuen kahden perhehoitajan esiintymisestä taannoin tv-ohjelmassa, olen keskustellut useiden eri ammattilaisten kanssa lastensuojelun perhehoidosta ja etenkin sen ongelmakohdista. Keskusteluissa on lähes aina päädytty siihen, minkä jo tiesin parinkymmenen vuoden kokemuksella. Jos lastensuojelun perhehoidon aikana nousee esiin ongelmia, ne liittyvät useimmiten lapsen oikeuteen pitää yhtyettä vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä tai salassapitovelvoitteeseen. 

Lastensuojelun perhehoitajalla on lakiin perustuva velvoite tukea ja edistää lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista sijaishuollon aikana ja laki velvoittaa myös salassapitoon. Miksi lakiin selkeästi perustuvat yksiselitteiset velvoitteet nousevat usein käytännössä ongelmaksi? Ehkä siksi, että lastensuojelun perhehoitoa ei mielletä samalla tapaa lakiin perustuvaksi sosiaalipalveluksi kuin laitoshoitoa. Mene ja tiedä.

Lastensuojelun perhehoito on lain raamittama julkinen hallintotehtävä

Lastensuojelun perhehoito, sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus, on julkinen hallintotehtävä, mikä tarkoittaa sitä, että viranomaisen kuuluisi lähtökohtaisesti hoitaa tehtävä. Koska viranomainen ei instituutiona kuitenkaan voi huostaan otettua lasta hoitaa ja kasvattaa, perustuslaki mahdollistaa tehtävän antamisen yksityiselle henkilölle, perhehoitajalle.

Lastensuojelun perhehoito on osa julkista toimintaa, jossa on perustuslain nojalla lakia noudatettava, vieläpä tarkasti. Viranomaisen velvollisuus on valvoa, että näin tapahtuu. Perhehoitaja on toki myös henkilökohtaisessa vastuussa toimintansa laillisuudesta. 

Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on viimesijainen keino pyrkimyksessä turvata lapsen edun mukainen hoito, huolenpito ja kasvatus. Sillä puututaan radikaalilla tavalla lapsen, vanhemman ja muun perheen yksityiselämän suojaan. Kolmesta osasta – asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto – muodostuva salassapitovelvoite suojaa lapsen, vanhemman ja muun perheen yksityisyyttä sijaishuollon aikana. 

Lapsen salaisuudesta ei tule perhehoitajan salaisuutta, eikä perhehoitajalla ole oikeutta antaa lasta koskevia tietoja sivulliselle. Lapsen salaisuudesta ei tule perhehoitajan salaisuutta edes silloin, kun perhehoitaja on eri mieltä viranomaisen tai muun tahon kanssa. Lapsella on oikeus yksityisyyteen myös, ja etenkin sijaishuollon aikana, koska lastensuojelun asiakkuuden ja sijoituksen tiedetään olevan syitä, joiden vuoksi lapsi voi joutua kiusatuksi.

Lapsella on oikeus ihmissuhteisiin

Lapsella on perustuslaissa suojattu oikeus ihmissuhteisiin. Lapsen oikeus pitää yhtyettä vanhempiinsa erityisesti sijaishuollon aikana on turvattu lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lastensuojelulaki velvoittaa lastensuojeluviranomaista ja perhehoitajaa tukemaan ja edistämään lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista. 

Viranomaisen velvollisuus on aktiivista ja konkreettisia keinoja edellyttävää. Perhehoitajan velvoite on suurelta osin abstraktia, lähinnä emotionaalista tukea lapsen ja vanhemman suhteen säilyttämiseksi, mikä ilmenee esimerkiksi hyväksyvänä suhtautumisena lapsen vanhempaan, sukuun, juuriin ja historiaan. Perhehoitajan velvoite tukea ja edistää yhteydenpitoa on kuitenkin myös aktiivista, kuten esimerkiksi yhteisten menojen järjestämistä siten, etteivät ne mene päällekkäin lapsen ja vanhemman tapaamisten kanssa ja lapsen kuljettamista tapaamisiin.

Lapsen huoltoriidan kaltaisia tilanteita ei saa syntyä perhehoidon aikana, koska pitkittynyt kiista aikuisten välillä tutkitusti vaarantaa lapsen kehitystä ja terveyttä. Lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan tai edes pyrkimys siihen ovat taas puhtaasti henkistä väkivaltaa.

Perhehoitajien valmennusta, valvontaa ja dokumentointia on tehostettava

Lain mukaan perhehoitajan on osallistuttava valmennukseen ennen kuin hänelle voidaan antaa sijoitetun lapsen hoito ja kasvatustehtävä. Valmennuksessa on käytävä läpi myös perhehoitajan tehtävään liittyvät lailliset vaatimukset. Sijaishuollon aikana lastensuojeluviranomaisen on taas valvottava, että perhehoito toteutuu lain mukaan.

Lastensuojelun perhehoitajalla ei useinkaan ole koulutukseen tai ammattiin perustuvaa riittävää laintuntemusta, jotta hän voisi toimia lain edellyttämin tavoin. Valmennusta antavan tahon vastuulla onkin antaa perhehoitajaksi haluavalle henkilölle riittävästi oikeaa tietoa perhehoitajan oikeudellisesta asemasta jo perhehoitajan oman oikeusturvankin vuoksi. Viranomaisten on tunnettava oman alansa lainsäädäntö läpikotaisin. Kysymys lieneekin – ainakin toivottavasti laillisuusvaatimus huomioiden – siitä, tunnistetaanko ongelmakohdat riittävän ajoissa, ja jos ei, miksei.

Dokumentaatio on tietenkin keskeisen tärkeässä roolissa lapsen edun mukaisen sijaishuollon seurannan ja valvonnan kannalta näiltäkin osin. Varoitusmerkit ongelmista lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumisessa ja salassapitovelvoitteen merkityksen sisäistämisestä ovat yleensä havaittavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Joskus jopa jo valmennuksen aikana.   

Se mikä ei ole sallittua laitoshoidossa, ei ole sallittua myöskään lastensuojelun perhehoidossa. Lastensuojelun perhehoidon ammattilaisten on aika ryhdistäytyä ja varmistaa, että kaikkien lasten oikeus yksityisyyteen ja ihmissuhteisiin toteutuu myös lastensuojelun perhehoidon aikana. 

Havaittuihin ongelmiin on tartuttava viipymättä. Yksin ajan kuluminen ei niitä poista – päinvastoin.