Muutos on mahdollista – SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksella vaikutetaan lapsen kasvuolosuhteisiin vakauttavasti

Seuraamme järjestelmällisesti perhekuntoutuksemme vaikuttavuutta. Uskomme siihen, että onnistuneen kuntoutuksen avaimena on perheen kanssa yhdessä asetetut tavoitteet ja yhteinen työskentely muutoksen eteen.

SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksen kulmakiviä ovat perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen. Avainasemassa on perheen sitoutuminen ja halu muutokseen.

Tällä matkalla moniammatillinen työryhmämme tukee perhettä toimivampaan arkeen ja vuorovaikutukseen sekä auttaa ymmärtämään vanhempien toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Myös ammattilaisten ja vanhempien yhteinen rinnakkain tekeminen auttaa toiminnan siirtymistä perheen omaan arkeen ja tekemiseen. Näin perhe saa vahvistusta arjessa selviytymiseen ja pärjäävyyteen.

Vuorovaikutus perhekuntoutuksen keskiössä

Puhumme SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa yleisesti systeemisestä viitekehyksestä – eli ajattelusta, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa ja ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Perhekuntoutuksessa tämä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa pysähdymme tutkimaan yhdessä perheen kanssa arkea ja rakennamme yhteistä ymmärrystä. Uusia toimintamalleja etsitään perheterapeuttisella ja suhdeperustaisella työotteella sekä dialogin avulla. Päämääränä on vaikuttaa perhedynamiikkaan ja perheenjäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin lapsen kasvuolosuhteiden parantamiseksi.

Uskomme, että perhekuntoutus onnistuu parhaiten, kun työntekijöiden ja asiakkaiden välille syntyy luottamus hyvän vuorovaikutuksen ja kunnioittavan suhtautumisen avulla. Tärkeää on, että työskentely ja muutos tehdään yhdessä perheen kanssa vahvistaen perheen osallisuutta. Keskeistä on, miten lapsi ja perhe ymmärtävät tilanteen. Osana systeemistä työskentelyä teemme tiivistä yhteistyötä perheen muun verkoston kanssa.

Perhekuntoutuksen aikana työskentelemme perheenjäsenten henkilökohtaisten ja perheen yhteisen historian, vanhemmuuden teeman, vanhemman arvojen ja oman kiintymyssuhteen äärellä. Myös käsitys lapsen tarpeista, lapsen käsitys omista tarpeista sekä perheen tilanteesta, perheen vuorovaikutuksen ja dynamiikan tutkiminen sekä arkinen yhdessäolo ja yhteys ovat tärkeitä yhdessä työstettäviä asioita kuntoutuksen aikana.

Omaa pohdintaa ja luottamusta omiin kykyihin

Suhdeperustaisuuteen ja systeemisyyteen perustuvan työskentelyotteen avulla perheet pääsevät itse pohtimaan tilannettaan ja tulevaisuuden näkymiään jakson aikana. On tärkeää ymmärtää perheen historiaa ja taustalla vaikuttavia ajattelu- ja toimintamalleja. Kuntoutamme aina vanhempia arvioimaan ja pohtimaan omaa tilannettaan. Sen lisäksi, että perhekuntoutuksessa muutamme vanhemman toiminnan tasoa, haluamme muuttaa vanhemman ymmärryksen tasoa. Tavoitteena on muuttaa toimintatapoja sekä kehittää vanhemman ymmärrystä toiminnan seurauksista.

Keräämme jatkuvasti vaikuttavuustietoa perhekuntoutuksessamme mukana olevilta perheiltä. SOS-Lapsikylän perhekuntoutus näyttää vaikuttavan myönteisesti vanhempien käsitykseen itsestään ja omasta vanhemmuudestaan.

Tämänhetkisten tulosten perusteella perhekuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmista suurin osa kokee, että perhekuntoutusjakson aikana luottamus omiin kykyihin ja tulevaisuuteen kasvaa. Näyttää myös siltä, että perhekuntoutuksella on vaikutusta lapsen kasvuolosuhteiden vakautumisen ja turvallisuuden kokemuksen näkökulmasta. Vanhempien lisääntynyt kokemus hallinnan tunteesta sekä kokemus siitä, että asioihin on mahdollista vaikuttaa, lisäävät siten myös lapsen kasvuolosuhteiden vakautumista.

Perhekuntoutus näyttää vaikuttavan konkreettisesti myös lapsen ja perheen palvelutarpeeseen. Perhekuntoutusjakson myötä ja sen aikana valtaosa perheistä ja lapsista saa tarvitsemansa palvelut ja ohjautuvat tarvitsemiensa palveluiden piiriin.

Perhekuntoutuksen positiivisia vaikutuksia

• Vanhempien käsitys itsestään ja omasta vanhemmuudestaan muuttuu positiivisemmaksi
• Vanhempien luottamus omiin kykyihin kasvaa
• Lapsen turvallisuuden kokemus lisääntyy
• Vanhempien hallinnan tunne omasta elämästä lisääntyy
• Perheen palvelutarpeeseen vastataan paremmin