Lapsen oikeus varhaiseen tukeen ei toteudu – vaikka niin on luvattu jo vuosikymmeniä
Hyvinvointivaltiona itseään edelleen pitävän Suomen tulee suhtautua vakavasti lasten lisääntyvään pahoinvointiin ja sen tunnistettuihin juurisyihin. Nyt on viimeinen hetki saada varhainen tuki konkreettiseksi, toimivaksi ja vaikuttavaksi ennen kuin katkaisemme lopullisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnilta selkärangan.
Lapsen hyvinvointi perus- ja ihmisoikeutena muodostuu useammasta toisiaan täydentävästä oikeudesta, jotka yhdessä turvaavat lapsen täysimääräisen kehityksen ja hyvinvoinnin. Lapsen hyvinvointi on laaja käsite ja siihen sisältyy psyykkinen, fyysinen ja aineellinen ulottuvuus. Lapsen hyvinvointi kattaa myös suojan kaltoinkohtelua, väkivaltaa, alistamista ja hyväksikäyttöä vastaan.
Lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö. Perheen yhtenäisyyttä tulee vaalia ja perheyhteisöllä on oikeus apuun ja tukeen. Ensisijainen vastuu lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömästä elintasosta ja elinolosuhteista on hänen vanhemmillaan. Heillä on kuitenkin oikeus saada julkiselta vallalta taloudellista ja muuta tukea lapsen kasvatustehtävään, jotta lapsen oikeus kehitykseen ja hyvinvointiin voi käytännössä toteutua.
Lapsella on oikeus kehittyä täyteen potentiaaliinsa
Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla koskee lapsen oikeutta henkiinjäämiseen ja täysimääräiseen kehitykseen. Oikeus on yksi sopimuksen yleisperiaatteista, joka on otettava huomioon muita oikeuksia sovellettaessa. Lapsen elämän suojelu on toki kaiken lähtökohta ja itseisarvo, mutta lapsen oikeus kehittyä täyteen potentiaalinsa ei jää sen varjoon. Lapsen oikeus mahdollisimman täysimääräiseen kehittymiseen ei tarkoita ainoastaan lapsen valmentamista aikuiselämään, vaan lapselle on turvattava paras mahdollinen aikuisten tuella ja ohjauksella lapsen kehittyvien valmiuksien mukaisesti muovautuva lapsuusaika.
Lapsen oikeus kehittyä täyteen potentiaalinsa on erottamattomassa yhteydessä lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lapsi voi saavuttaa parhaan potentiaalinsa vain, jos hän voi psyykkisesti ja somaattisesti hyvin, ja hänen ja perheen taloudellinen tilanne on turvattu. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi voi toteutua vain, jos kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet toteutuvat käytännössä. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi lapsen oikeus terveyteen, opetukseen, riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan, turvalliseen kasvuympäristöön sekä leikkiin ja vapaa-aikaan.
Köyhyys vaikuttaa lapsen kehitykseen
Köyhyys heijastuu koko perheen hyvinvointiin ja sitä kautta myös lapsen kasvuympäristön vakauteen. Tutkimusten mukaan köyhyyttä kokeneet lapset kohtaavat aikuisina esimerkiksi enemmän työttömyyttä, ja mielenterveysongelmia kuin muut aikuiset. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomen tulee välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjään jäämisen vaarassa oleviin lapsiin.
Jos perhe joutuu jatkuvasti kamppailemaan taloudellisten vaikeuksien kanssa, tämä heijastuu väistämättä lapsen kasvuympäristöön ja vanhempien jaksamiseen. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtöedellytyksenä taas on kasvuympäristön vakaus ja turvallisuus sekä vanhemman välittävänä läsnäolo. Jos vanhempi joutuu kamppailemaan päivästä toiseen taloudellisten vaikeuksien kanssa, hänen voimavaransa eivät välttämättä riitä läsnäolevaan vanhemmuuteen.
Varhainen tuki ei vieläkään toteudu
Varhaisesta, ongelmien syntymistä ehkäisevästä tuesta lapsille ja perheille on puhuttu vuosikymmeniä ilman näkyviä vaikutuksia. Se on kuin henkiolento, josta kaikki puhuvat, mutta kukaan ei ole koskaan nähnyt sitä.
Hyvinvointivaltiona itseään edelleen pitävän Suomen tulee suhtautua vakavasti lasten lisääntyvään pahoinvointiin ja sen tunnistettuihin juurisyihin. Nyt on viimeinen hetki saada varhainen tuki konkreettiseksi, toimivaksi ja vaikuttavaksi ennen kuin katkaisemme lopullisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnilta selkärangan.