Tavoitteellisesti kohti vaikuttavaa perhekuntoutusta

Tiukentuvina taloudellisina aikoina vaikuttavat ja oikea-aikaiset palvelut nousevat yhä merkittävämpään rooliin. Me SOS-Lapsikylässä tavoittelemme laadukkaita ja vaikuttavia palveluita, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin asiakastarpeisiin. Tähän päästäksemme olemme perhekuntoutuksessamme pyrkineet paitsi seuraamaan systemaattisesti työmme vaikuttavuutta, myös tekemään sitä tavalla, joka itsessään lisää perheiden toimijuutta.

Perhekuntoutuksemme perustuu vahvasti systeemiseen ajatteluun: tavoittelemme muutosta perheen sisäisissä vuorovaikutussuhteissa. Perhekuntoutuksessa vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisemista ja rajojen asettamista voi opetella turvallisessa ympäristössä ja ammattilaistemme vahvan tuen avulla.

Vaikuttavuutta ja laatua arvioitaessa olemme erityisen kiinnostuneita siitä, millaisia vaikutuksia saavutamme perheen tilanteeseen tavoitteellisella kuntoutustyöllä. Tavoitteena on saada aikaan muutosta ja mahdollisimman pysyviä vaikutuksia perheen arkeen.

SOS-Lapsikylässä kaiken vaikuttavuuden mittaamisen pohjana on vaikuttavuusketju. Lisäksi olemme kehittäneet perhekuntoutukseen hyvinvoinnin muutosta mittaavan arviointityökalun. Vaikuttavuuden logiikkaketjun kautta olemme mallintaneet perhekuntoutuksen toimintaa ja tehtävässä vaikuttavuuden mittaamisessa arvioidaan eri osa-alueiden toteutumista, pysyvyyttä sekä muutosta perhekuntoutuksen aikana. Muutosta arvioivat sekä lapsi että vanhempi niin palvelun alussa ja lopussa kuin kuntoutusprosessin eri vaiheissakin.

Perhekuntoutus pyrkii lisäämään hyvinvointia

Perhekuntoutuksesta on hyötyä perheille hyvin monenlaisissa tilanteissa. Perheillä voi olla pitkään jatkuneita haasteita ja perhettä uhkaa huostaanotto. Toisaalta taas perhekuntoutusta voidaan hyödyntää perheenjälleenyhdistämistilanteessa. Usein perhekuntoutukseen tulevilla perheillä on suuria haasteita vuorovaikutussuhteissa, ja lapsi on jäänyt tarpeineen perheessä varjoon.

Vaikka lapsi onkin kaiken työskentelymme keskiössä, taustalla on niin sanottu tihkuvan auttamisen malli*, jossa tarve läheissuhteeseen on lapsen ensisijainen tarve. Näin vanhempien auttamisesta tulee tärkein keino lasten auttamiseen. Vaikuttavuusketjussa olemme havainnollistaneet resursseja sekä tekemisemme tapoja, joiden vaikutuksena syntyy konkreettisia muutoksia perheen arkeen.

Perhekuntoutuksen vaikuttavuustavoitteena on lisääntynyt hyvinvointi niin yhteiskunnallisesti kuin inhimillisestikin. Saavutettuja hyötyjä voivat olla esimerkiksi se, että huostaanotolta vältytään tai raskaampien tukimuotojen tarve perheessä vähenee. Kun perheen vahvuudet ja avuntarpeet tunnistetaan ajoissa, lapsen on turvallista kasvaa kotona. Kun perhe tunnistaa vahvuutensa ja avuntarpeensa sekä uskaltaa pyytää apua tarvittaessa, perheen osallisuus myös yhteiskunnassa vahvistuu. Kun taas vanhemmat tulevat tietoisiksi lapsen tarpeista, lapsi tulee nähdyksi ja huomatuksi perheessä.

Vahvistamalla perheen oman arjen hallintaa lapsen on turvallisempaa kasvaa perheessään. Se on kaiken työmme vaikuttavuuden tärkein ja merkittävin mittari.

*Hurtig, Johanna, 2003. Lasta suojelemassa – etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä.