Lapsioikeuslakimies pohdiskelee: Lapsen etu ja lastensuojelun kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen toukokuussa 2022. Lastensuojelun visio ja suuntaviivat esiteltiin 1.3.2023. Konkreettinen uudistustyö on parasta aikaa käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. 

En varmasti ole ainoa, joka kovasti jo odottaa, mitä uunista tulee ulos. Henkilökohtaisesti toivon, että lastensuojelun kokonaisuudistuksessa pyritään vahvistamaan lapsen edun huomioon ottamista ja ensisijaisuutta kaikissa lasta koskevissa ja lapseen vaikuttavissa ratkaisuissa sekä avaamaan käsitteen laaja-alaisuuttua ja monipuolisuutta.

Lapsen etu olemassa olevassa lainsäädännössä 

Useammassa lapsia koskevassa laissa on nyt jo maininta lapsen edun huomioon ottamisesta. Sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulaissa jopa kerrotaan kriteerit, joiden avulla lapsen etu käytännössä arvioidaan.

Lapsen oikeuksien sopimus taas ohjaa paitsi ottamaan lapsen edun huomioon myös asettamaan sen ensisijaiseksi ratkaisukriteeriksi. 

Lapsen etu onkin tuttua tutumpi sanapari lasten parissa työskenteleville. Käsitteen laajuus ja se, miten lapsen etu konkreettisesti arvioidaan ja osoitetaan, ei sen sijaan välttämättä ole riittävän tuttu kaikille lain soveltajille. Tämän takia lapsen etu jää nähdäkseni monessa tärkeässä taitekohdassa ottamatta huomioon, ja ratkaisun lopputulemaan vaikuttavat muut intressit kuin tavoite lapsen kannalta parhaasta ratkaisusta. 

Lapsen edun käsitteen laaja-alaisuus ja monipuolisuus

Lapsen oikeuksien komitean linjauksen mukaisesti lapsen etu on paitsi lapsen aineellinen oikeus ja menettelysääntö, myös perustavanlaatuinen tulkintaperiaate. Lapsen etu aineellisena oikeutena tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus saada etunsa arvioiduksi ja otetuksi huomioon ensisijaisena ratkaisuperusteena sekä etunsa mukaisen ratkaisun toimeenpanoon. 

Menettelyohjeena lapsen etu ohjaa vertailemaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja lapsen edun näkökulmasta, sen haittoja ja hyötyjä, sekä valitsemaan vaihtoehdoista sen, joka tehokkaimmin toteuttaa lapsen etua.

Tulkintaperiaatteena lapsen etu tarkoittaa sitä, että jos lainsäännöstä- tai säädäntöä voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, lain soveltajan tulee valita tulkinta, joka edistää parhaiten lapsen etua.  Lapsen etu tulkintaperiaatteena ohjaa esimerkiksi ratkaisua siitä, huomioidaanko palvelutarpeen arvioinnin aikana lapsen mahdollinen lastensuojelullinen tuen tarve vai ei. Lapsen etu tulkintaperiaatteena ohjaa myös arviota siitä, onko yksittäinen lapsi erityisen tuen tarpeessa vai täyttyvätkö lastensuojelun asiakkuuden kriteerit hänen kohdallaan.

Lain suojeluvaikutus riippuu soveltajasta

Laki ei itsessään suojele lasta, vaan sen tekevät lakia tehtävässään soveltavat aikuiset. Siksi sillä, mistä lähtökohdasta lakia tulkitaan ja kenen tai mitä etua tulkinnalla pyritään edistämään, on iso merkitys lapsen kehityksen turvaamisen ja lapsen suojelun kannalta.

Esimerkiksi päihteitä käyttävä lapsi voi omalle kehitykselleen ja terveydelleen aiheuttamansa vaaran vuoksi olla erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen statuksella yleisten lapsiperhepalvelujen asiakkaana tai samasta syystä lastensuojelun asiakkaana. 

Kumpikin on lainsäädännön näkökulmasta mahdollista, vain toinen on lapsen edun mukaista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että lapsen päihteidenkäyttö on yksi huostaanoton syyperusteista. 

Työntekijän on myös perusteltava ratkaisunsa lapsen edun mukaisuus näkyvästi ja avoimesti. Kyse on lapsen kannalta merkittävästä, hänelle perus- ja ihmisoikeutena turvatusta oikeudesta saada tuen tarvettaan vastaavaa sosiaalihuollon palvelua viipymättä.

Lapsen etu, kaiken alku ja pääteasema

Lopulta kaikki lasta koskevat asiat alkavat ja päättyvät lapsen etuun ja sen ensisijaisuuteen ratkaisuperusteena, ja siinä jos missä on kysymys arvoista ja asenteista – siitä, että lain soveltaja on kaikissa tilanteissa lapsen puolella ja lasta varten.

Kokonaisuudistuksen tärkeänä tavoitteena tulee olla lapsen edun ja sen arviointia ohjaavan sääntelyn kirjaaminen jokaiseen lapsen oikeudellista asemaa säätelevään substanssilakiin. Tavoitteena tulee olla lapsen etu -sanaparin konkretisoiminen siten, että lasta koskevat ja lapseen vaikuttavat päätökset ovat myös tosiasiallisesti lapsen kokonaistilanteen kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja.

Riippumatta siitä, missä muodossa lastensuojelun kokonaisuudistus tulee sosiaali- ja terveysministeriöstä ulos, on tärkeää, että kaikki tälläkin hetkellä lakia soveltavat aikuiset sitoutuvat tulkitsemaan lakeja vain ja ainoastaan lapsen etua silmällä pitäen. Onhan tämä velvoite kirjattu jo nyt voimassa olevaan lainsäädäntöön. Näin toive paremmasta ja vaikuttavammasta lapsen suojelusta saattaisi toteutua muutoinkin kuin juhlapuheissa ja selvityksissä.