SOS-Lapsikylän ehkäisevä työ haluaa vastata maaseutualueiden tarpeisiin
SOS-Lapsikylä kartoittaa uuden Kiertävä Perheentalo -konseptin toimintaedellytyksiä ja tarpeita Koillis-Savossa Juankosken, Tuusniemen ja Kaavin alueilla.
SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn laajenemisen yhteydessä on tehty parivuotinen aluekartoitus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista Pohjois-Savossa. Kartoituksessa havaittiin tarpeita palveluihin liittyen ja sen pohjalta kehitettiin hanke, johon SOS-Lapsikylä on saanut Leader toiminta-avustusta vuodelle 2024 maaseutualueiden kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ltä.
SOS-Lapsikylän ehkäisevä työ tuottaa ennaltaehkäiseviä, maksuttomia ja yleishyödyllisiä toimintoja ja palveluita heikoimmassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ehkäisevän työn tavoitteena on, että lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy, lapsen oikeudet toteutuvat ja lapsilla, nuorilla ja perheillä on kestävämpi tulevaisuus. Ehkäisevää työtä on esimerkiksi ylisukupolvinen kohtaamispaikka Mummun ja vaarin tupa, jonka toiminta olisi nyt mahdollista käynnistää vuoden 2025 alusta myös Koillis-Savossa.
Toiminnalla pyritään luomaan yhteinen ympäristö, jossa alueiden tarpeita vastaavat toiminnot voisivat toteutua. Samalla edistetään alueiden eri-ikäisten asukkaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Tässä yhteydessä on tarkoitus pilotoida alueella myös SOS-Lapsikylän Perhekumppani® -palvelua, jossa tarjotaan tiiviimpää rinnallakulkijuutta siitä hyötyville perheille. Tavoitteena on pystyä vähentämään alueiden asukkaiden yksinäisyyttä ja tuottamaan heille mielekästä kohtaamista, verkostoja ja toimintaa omilla paikkakunnillaan. Hankkeen kohderyhmää ovat alueiden lapset, nuoret, ikäihmiset ja lapsiperheet.
SOS-Lapsikylän hankesuunnittelija Piia Savolainen jalkautuu syksyn aikana alueille selvittämään asukkaiden ja eri toimijoiden ajatuksia toiminnan sisällöstä.
”Emme lähde viemään alueelle valmista konseptia, vaan haluamme aidosti kuulla sekä kohderyhmän että alueen toimijoiden toiveita, tarpeita ja ideoita toiminnasta. Toivomme, että Kiertävä Perheentalo rakentuu yhteistyölle kaikkien toimijoiden välillä niin, että sen käyttäjät saavat sitä mitä tarvitsevat. Tähän tarvitsemme sekä paikallisia toimijoita, vapaaehtoisia että muita yhteistyökumppaneita”, kertoo Savolainen.
Leader-rahoitus koostuu Euroopan Unionin maaseuturahaston, Suomen valtion kansallisesta ja alueen kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä omarahoitusta.
