Lastensuojelua ei tule hävetä – lastensuojelussa nuori saa voida hyvin 

Lasten huostaanottoon ja sijoittamiseen liittyy paljon kielteistä asennoitumista ja negatiivisia ennakkoluuloja – jopa häpeää.  Tämä näkyy erityisesti aikuisten suhtautumisessa lastensuojeluun. 

Häpeä rakentuu vaativista vanhemmuuteen ja hyvään lapsuuteen liittyvistä odotuksista ja oletuksista. Odotukset ja pelko leimaantumisesta saattavat estää avun hakemisen ajoissa. Vertailulla ja häpeän kokemuksilla on kuitenkin paljon negatiivisia seurauksia.    

Kukaan ei halua tulla määritellyksi ”huonoksi vanhemmaksi”. Häpeän kokemus voi johtaa eristäytymiseen ja avun välttelyyn, mikä usein vain pahentaa perheen ja erityisesti lasten tilannetta. Lastensuojeluun liittyvä stigma voi vaikuttaa negatiivisesti vanhemman itsetuntoon sekä ihmissuhteisiin ja työelämään.   

Häpeä siirtyy helposti myös lapsille. Jos vanhemmat pelkäävät puhua asiasta, lapsi voi kokea olevansa “erilainen” tai ”vääränlainen”. Perheen sisäinen ilmapiiri voi kärsiä, jos lastensuojeluun liittyy pelkoa ja salaamista. Vanhemmat saattavat esimerkiksi kertoa lapsille negatiivisia asioita lastensuojelusta tai ohjeistaa lapsia olla puhumatta tilanteesta ja lastensuojelun tarpeesta ulkopuolisille. 

“Äiti sano, että meidän lasten pitää sanoa, että meillä on kaikki hyvin, kun sossut tuli käymään” 

“Mua on ainakin uhkailtu sillä, että jos kerrot meidän juomisesta, niin sossut tulee ja vie sut” 

Vaikka huostaanotto ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle ovat viimesijainen tuen toimenpide, lastensuojelun asiakkuus ei ole aikuisen, saati lapsen, epäonnistumista tai rangaistus. Todellisuudessa lastensuojelu on tukiverkosto, joka auttaa perheitä selviytymään vaikeissa tilanteissa. Sen tarkoitus ei ole tuomita vaan tarjota apua ja mahdollisuuksia uuteen alkuun.  

Lastensuojeluun liittyvää häpeää ja stigmaa tulee aktiivisesti purkaa. Yhdessä voimme rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa ihmisiä ei arvoteta sen perusteella, onko heidän lapsensa sijoitettu tai lasta sen perusteella elääkö hän arkeaan sijoitettuna. Puhumalla avoimesti lastensuojelusta ja jakamalla kokemuksia, voimme edistää positiivista asennemuutosta ja tietoisuuden lisäämistä. Meidän kokemusasiantuntijoiden kuuleminen sekä mahdollistamamme vertaistuki voivat normalisoida avun hakemista. Peräänkuulutamme myös median vastuuta: jakakaa haasteiden lisäksi aitoja tarinoita lastensuojelusta ja siellä elettävästä normaalista arjesta.  

Kannustamme sinua kysymään itseltäsi, miten sinä suhtaudut lastensuojeluun. Oletko sinä omalla asenteellasi lisäämässä vai vähentämässä lastensuojeluun liittyvää häpeää?   

 
Lastensuojelun asiantuntijat Tampereen alueen SOS-Kehittäjänuoret  
Tekstin lainaukset ovat SOS-Kehittäjänuorten kommentteja kokemuksistaan, jotka nousivat esille tekstin työstössä.